Siirryt pois www.adhd-tietoa.fi sivustolta. Olet siirtymässä sivustolle, jota Janssenin Yksityisyyden suoja koskevat ehdot eivät koske. Valitse OK jatkaaksesi.

Lasten diagnosointi

Missä iässä diagnoosi voidaan tehdä?

ADHD:n toteaminen alle viisivuotiailla lapsilla voi olla vaikeaa, koska pienet lapset ovat usein lyhytjänteisiä ja vilkkaus ja impulsiivisuus on osa heidän käyttäytymistään. Jos lapsellasi esiintyy ADHD:n oireita ennen viittä ikävuotta, kirjaa ylös hänen käytöstään, jolloin voit helpommin havaita muutokset ja parannukset. Tiedoista on myös myöhemmin hyötyä mahdollisen diagnoosin teossa. Jos oireet jatkuvat tai pahenevat, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

”Mahdollisimman kattava tietojen kerääminen lapsesta on paras tapa varmistaa oikea diagnoosi.”

Miten tutkimus tehdään?

Lasten kohdalla tutkimus aloitetaan tavallisesti käymällä läpi koko sairaushistoria mukaan lukien mahdollinen periytyvyys.
Lisäksi tehdään terveystarkastus, jonka avulla suljetaan pois sellaiset muut sairaudet, joiden oireet voivat muistuttaa ADHD:n oireita. Tällaisia ovat muun muassa kilpirauhassairaudet, kouristuskohtauksia aiheuttavat sairaudet, sikiön alkoholioireyhtymä (joka johtuu sikiön altistumisesta alkoholille raskauden aikana), näkö- tai kuulovaivat ja Touretten oireyhtymä (perinnöllinen neurologinen häiriö, johon liittyy tahdosta riippumattomat liikkeet ja äännähdykset).

ADHD-tutkimuksessa tulee myös kartoittaa mahdolliset oppimis- ja kielivaikeudet, masennus- ja ahdistusoireet sekä unihäiriöt. Koska oireet voivat olla epäselviä, ADHD:n diagnosointiin kuuluu myös kyselylomakkeita ja haastatteluja. Lisätietojen saamiseksi voidaan lapsen ja vanhempien lisäksi haastatella myös opettajia, hoitajia, lapsenvahteja ja muita lapsen tuntevia henkilöitä. Kaikista vastauksista on hyötyä, kun arvioidaan lasten käyttäytymistä ja sitä, ovatko oireet pitkäaikaisia vai satunnaisia.

 

Kuvissa esiintyvät henkilöt eivät liity sisältöön.