Siirryt pois www.adhd-tietoa.fi sivustolta. Olet siirtymässä sivustolle, jota Janssenin Yksityisyyden suoja koskevat ehdot eivät koske. Valitse OK jatkaaksesi.

Lääkitys

On paljon tieteellistä näyttöä siitä, että lääkitys on tehokas ADHD:n hoitomuoto. ADHD-lääkkeet lievittävät pääoireita eli tarkkaamattomuutta, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Saatavana on useita erilaisia lääkkeitä. Jotkin lapset saavat paremman tuloksen yhdenlaisella lääkkeellä, toiset taas toisenlaisella. Siksi lääkettä määräävän lääkärin on oltava tiiviissä yhteydessä potilaan ja hänen perheensä kanssa, jotta jokaiselle yksilölle löydetään oikea valmiste ja annostus.

”Lääkkeet lisäävät tarkkaavaisuutta, vähentävät herkkyyttä häiriötekijöille ja parantavat keskittymiskykyä.”

Miten ADHD-lääkkeet toimivat?

Lihasten hallintaa, tarkkaavaisuutta, järjestelmällisyyttä, suunnittelua ja päätöksentekoa säätelevien aivojen välittäjäaineiden alhaiset pitoisuudet voivat johtaa ADHD:n syntyyn. ADHD-lääkkeet suurentavat näiden aineiden pitoisuutta tai tehostavat niiden hyödyntämistä, mikä johtaa moniin parannuksiin käyttäytymisessä ja oppimiskyvyssä.

Lääkkeet lisäävät tarkkaavaisuutta, vähentävät herkkyyttä häiriötekijöille ja parantavat keskittymiskykyä. Tämä helpottaa itsehillintää ja käyttäytymisen seurausten ajattelua etukäteen. Lääkkeet ei opeta kenellekään uutta käyttäytymistapaa, mutta niiden avulla henkilö pystyy keskittymään uusien käyttäytymismallien omaksumiseen.

Tutkimukset osoittavat ADHD-lääkkeiden parantavan vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta, tarkkaavaisuutta luokkahuoneessa sekä koulu- ja työmenestystä.

Kuinka ADHD-lääkkeet vaikuttavat lapsiin ja nuoriin?

Erilaiset keskushermostoa stimuloivat lääkkeet ovat ensisijainen valinta lasten ja nuorten ADHD-oireiden lääkehoidossa. Keskushermostoa stimuloivien lääkkeiden vaikuttavia aineita ovat esimerkiksi metyylifedinaatti, dekstroamfetamiini ja dekstroamfetamiinin ja levoamfetamiinin yhdistelmä. Lääkkeitä on saatavana eri valmistenimillä. Eri vaikuttavat aineet voivat vaikuttaa eri tavoin eri potilaisiin, riippuen kunkin potilaan oireista. Myös lääkkeiden vaikutusajat ja vaikutuksen kesto vaihtelevat, mikä voi vaikuttaa siihen, minkä lääkkeen lääkäri määrää potilaalle. Keskushermostoa stimuloivien lääkkeiden mahdollisuudesta johtaa väärinkäyttöön tulevaisuudessa on keskusteltu paljon, mutta tutkimusten mukaan ne eivät aiheuta euforiaa tai päihtymystä, eikä liikakäytön riskiä ole todettu. (Lähde: Ruotsin sosiaalihallitus (Socialstyrelsen), 2002)

Ruotsin lääkelaitoksen hoitosuositukset
  • Lääkehoito on osa monitahoista hoito-ohjelmaa, johon kuuluu myös psykososiaalisia ja pedagogisia osia
  • Lääkehoidon on oltava yksilöllistä ja perustuttava potilaan elämäntilanteeseen ja kokemuksiin hoidosta
  • Tehon ja turvallisuuden seurantaa varten on tärkeää, että lääkkeen määrääjä rekisteröi hoidon asianmukaiseen potilastieto- ja laaturekisteriin
  • Kliinisesti merkittävien sydän- ja verisuonihaittavaikutusten riski on pieni, mutta riski on aina arvioitava ennen ADHD-lääkityksen aloittamista
  • Keskushermostoa stimuloivat lääkkeet ja atomoksetiini voivat vaikuttaa negatiivisesti lapsen pituuskasvuun
  • Mahdollinen epilepsia on oltava hyvin hallinnassa, kun potilaalle määrätään keskushermostoa stimuloivia lääkkeitä tai atomoksetiinia. Samanaikaisen päihteiden väärinkäytön tai riippuvuuden yhteydessä väärinkäytön riskejä on verrattava riittämättömästi hoidetun ADHD:n riskeihin
  • Nopeasti vaikuttaviin, lyhytvaikutteisiin keskushermostoa stimuloiviin lääkkeisiin saattaa liittyä suurempi väärinkäytön ja riippuvuuden riski kuin pidempivaikutteisiin valmisteisiin 
  • Potilaalle määrättyjen keskushermostoa stimuloivien lääkkeiden edelleen myynnin tai muun levityksen riski tulee huomioida. (Lähde: Information från Läkemedelsverket 2:2016

 

Kuvissa esiintyvät henkilöt eivät liity sisältöön.