ADHD-oireisia ihmisiä voi olla vaikea ymmärtää. Tämä lyhyt kertomus on kurkistus ADHD:ta sairastavan lapsen maailmaan.
Tarkkaamattomuus ja/tai ylivilkkaus/impulsiivisuus voivat aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia kotona, koulussa tai ihmissuhteissa. Koska ensimmäinen keino auttaa ADHD-oireista on oikean diagnoosin tekeminen, käänny lääkärin puoleen, jos olet havainnut joitakin edellä mainituista käyttäytymispiirteistä. Kun diagnoosi on tehty, saatavana on monenlaista apua mukaan lukien psykologiset tukitoimet ja lääkehoito.
Suuressa tutkimuksessa, jossa arvioitiin eri käyttäytymisterapioiden ja lääkitysten tuloksia, saatiin selville seuraavaa:
ADHD-lapset voivat olla täynnä vastakohtaisuuksia. Terolla on vaikeuksia keskittyä koulutöihin, mutta jalkapalloon ja videopeleihin hän pystyy uppoutumaan vaivatta.
Vaikka Tero yritti parhaansa, hän ei ehtinyt ymmärtää opettajan ohjeita. Läksyjen teko kotona tai koulussa oli yhtä taistelua häiriötekijöitä vastaan, ja työ keskeytyi vähän väliä esimerkiksi kynän teroittamiseen tai katseen jämähtämiseen johonkin.
Toisaalta Teron keskittymiskyky oli täydellinen, jos asia kiinnosti häntä. Hän osasi suosikkilelujensa mainostekstit ulkoa, mutta ei kertomataulua. Hän oli erittäin hyvä jalkapallomaalivahti, mutta ei halunnut pelata hyökkääjänä. Koulutehtäviä suorittaessaan hänen luovuutensa ja ponnistelunsa olivat usein loputtomia, mutta silti opettajan palaute oli yleensä, että Teron tekemisestä puuttui punainen lanka.
Terolla on monia tyypillisiä ADHD-oireita. Yhdysvaltain terveysviraston mukaan ADHD on eräs tavallisimmista lasten neuropsykiatrisia häiriöistä.
ADHD-oireet vaikuttavat kaikkiin lapsen elämän osa-alueisiin, eivät ainoastaan koulunkäyntiin. Tarkkaavaisuusongelmista kärsivä lapsi voi tuntea itsensä yksinäiseksi, ja hänen voi olla vaikea solmia ja ylläpitää ystävyyssuhteita, pitää huolta perhesuhteista ja osallistua koulun ulkopuolisiin aktiviteetteihin. Ilman oikeaa diagnoosia ja hoitoa ADHD-oireisen lapsen voi olla vaikea pärjätä koulussa, ja käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmat voivat jatkua myös aikuisiässä.
ADHD:n oireita voivat olla muun muassa:
Koska kaikilla voi esiintyä näitä piirteitä silloin tällöin, ohjeet ADHD:n tunnistamiseen ovat erittäin tarkat. ADHD-diagnoosin tekeminen on monimutkaista ja vaatii lapsen käyttäytymistä koskevan tiedon keräämistä useasta lähteestä, kuten vanhemmilta ja opettajilta. Diagnosoinnin tulee myös käsittää potilaalta itseltään saadut tiedot sekä lääkärin suorittaman terveystarkastuksen.
Lääkehoito voi olla tarpeen, jos tarkkaamattomuus tai ylivilkkaus aiheuttaa suuria ongelmia kotona, koulussa ja/tai ihmissuhteissa. Koska ensimmäinen askel ADHD-oireisen auttamisessa on oikean diagnoosin tekeminen, käänny lääkärin puoleen, jos olet havainnut joitakin edellä kuvatuista oireista. Kun diagnoosi on tehty, saatavana on useita eri hoitomuotoja, jotka voivat olla avuksi.
Anna on 17-vuotias. Tyttöjen ADHD jää usein huomaamatta. Vaikka Anna on älykäs, hän vaikuttaa opettajien mielestä sekavalta tai haaveilijalta. Voit lukea Annan tarinan täällä.
Maria on 29-vuotias. Hän sai älykkyytensä ja luonteensa ansiosta helposti töitä, mutta kun työstä tuli rutiininomaista ja hän alkoi unohdella ohjeita ja takarajoja, hän tiesi, että hänen oli löydettävä jotain muuta. Voit lukea Marian tarinan täällä.
ADHD-hoidon onnistuminen edellyttää yhteistyötä terveydenhuollon, potilaan, lähiomaisten, koulun ja mahdollisen työpaikan välillä. Myös hoito itsessään perustuu käyttäytymisterapian, koti- ja kouluolojen muutosten ja lääkityksen.
Kuvissa esiintyvät henkilöt eivät liity sisältöön.