On paljon tieteellistä näyttöä siitä, että lääkitys on tehokas ADHD:n hoitomuoto. ADHD-lääkkeet lievittävät pääoireita eli tarkkaamattomuutta, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Saatavana on useita erilaisia lääkkeitä. Jotkin lapset saavat paremman tuloksen yhdenlaisella lääkkeellä, toiset taas toisenlaisella. Siksi lääkettä määräävän lääkärin on oltava tiiviissä yhteydessä potilaan ja hänen perheensä kanssa, jotta jokaiselle yksilölle löydetään oikea valmiste ja annostus.
Lihasten hallintaa, tarkkaavaisuutta, järjestelmällisyyttä, suunnittelua ja päätöksentekoa säätelevien aivojen välittäjäaineiden alhaiset pitoisuudet voivat johtaa ADHD:n syntyyn. ADHD-lääkkeet suurentavat näiden aineiden pitoisuutta tai tehostavat niiden hyödyntämistä, mikä johtaa moniin parannuksiin käyttäytymisessä ja oppimiskyvyssä.
Lääkkeet lisäävät tarkkaavaisuutta, vähentävät herkkyyttä häiriötekijöille ja parantavat keskittymiskykyä. Tämä helpottaa itsehillintää ja käyttäytymisen seurausten ajattelua etukäteen. Lääkkeet ei opeta kenellekään uutta käyttäytymistapaa, mutta niiden avulla henkilö pystyy keskittymään uusien käyttäytymismallien omaksumiseen.
Tutkimukset osoittavat ADHD-lääkkeiden parantavan vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta, tarkkaavaisuutta luokkahuoneessa sekä koulu- ja työmenestystä.
Erilaiset keskushermostoa stimuloivat lääkkeet ovat ensisijainen valinta lasten ja nuorten ADHD-oireiden lääkehoidossa. Keskushermostoa stimuloivien lääkkeiden vaikuttavia aineita ovat esimerkiksi metyylifedinaatti, dekstroamfetamiini ja dekstroamfetamiinin ja levoamfetamiinin yhdistelmä. Lääkkeitä on saatavana eri valmistenimillä. Eri vaikuttavat aineet voivat vaikuttaa eri tavoin eri potilaisiin, riippuen kunkin potilaan oireista. Myös lääkkeiden vaikutusajat ja vaikutuksen kesto vaihtelevat, mikä voi vaikuttaa siihen, minkä lääkkeen lääkäri määrää potilaalle. Keskushermostoa stimuloivien lääkkeiden mahdollisuudesta johtaa väärinkäyttöön tulevaisuudessa on keskusteltu paljon, mutta tutkimusten mukaan ne eivät aiheuta euforiaa tai päihtymystä, eikä liikakäytön riskiä ole todettu. (Lähde: Ruotsin sosiaalihallitus (Socialstyrelsen), 2002)
Kuvissa esiintyvät henkilöt eivät liity sisältöön.